Uusi vuosi tulee ja lupailla kai pitäisi. Uuden vuoden lupaukset ovat ihmeellisen mekaanisia ihmisillä. Näyttäisi siltä että luvataan tupakoinnin lopettamista, juomisen lopettamista tai jotain muuta, pidättäytymistä. Harvemmin näkee - joskin joskus kyllä - lupaajia, jotka aikovat vaikka viettää aikaa perheensä kanssa, katsella vähemmän ajankohtaisohjelmia (?) tai lujittaa suhdettaan lähimmäisiinsä.

Mitähän minä voisin luvata? Lupaanko vaikka olla juomatta? En usko. Uskon kyllä että se nyt hieman vähenee, sillä valmistumisen myötä joudun työelämään tiiviimmin, eikä yleensä silloin tule ryypiskeltyä jos kerran joutuu aikaisin nousemaan sängystä ylös. Tai en tiedä. En yllättyisi.

Pahinta tietysti on se avuttomuus, jonka kohtaan jos satun saamaan ns. vapaata työtä, eli työtä, jossa itse määrään työaikani. Silloin voi olla lupaukset arvottomia, sillä tietyssä hetkessä ja mielentilassa syöksyn taas pitkin katuja kapakoiden ovia etsien. Ihmeellistä.

Mutta uuden vuoden lupaukset. Niistä ehkä on kadonnut jokin hohto kun niitä ei tavata ottaa todesta. Ehkä se on sitä maallistumista, ehkä ihmiset ovat liian perillä asioista että sanoisivat mitään pysyvää. No, hyvää se silti tekee, jotain luvata parantaa.

Minä mietin mitä menen lupaamaan, kertoilen sitten.